Konnichiwa! Watashi no namae wa Juuso desu. Soshite, watashi wa otaku desu. (Eli kuinka olen rakastanut ja hävennyt animea ja mangaa)
Päivää! Nimeni on Juuso ja olen otaku. Jep. Tunnustus kuin suoraan AA-kerhosta, tosin tässä yhteydessä kyse on alkoholistien sijaan enemmänkin anonyymeistä animeholisteista. Olen otaku, weeaboo, weeb, nörtti ja hörhö. Toisin sanoen intohimoinen anime- ja mangaharrastaja. Intohimoinen lienee tosin ainakin jollain tasolla liioiteltu luonnehdinta, ottaen huomioon, että aina kun yritän katsoa YouTubesta WatchMojon animerankingeja, tunnistan yleensä videoiden animesarjoista noin kymmenen prosenttia. Voitaneen siis todeta, etten ole erityisen inessä nykyskenessä. Luonnehdinta intohimoisesta ei kuitenkaan kaikilla valtateillä luisu vesiliirrossa ulosajoon, sillä olen ehtinyt välillä enemmän ja välillä vähemmän aktiivisesti toteuttaa tätä japanilaisen kulttuurin omaksumista liki 15 vuoden ajan. Tuona aikana olen omaksunut melkoisen määrän anime-elokuvia ja -jaksoja, sekä lukenut mangaa siinä määrin, että omistukseenikin on sitä eksynyt yli 250 pokkaria. Tämän ohella lapsuus- ja teinivu...